Hyvä tavaton, kun en ole kerennyt taaskaan tänne blogiin päivittelemään mitään kuulumisia. Tehdäänpä se nyt, niin asia ei jää roikkumaan.

Eilen oli syysmyrsky joka varmaan oli levittäytynyt koko Suomen mantereelle. Nyt on pistävän kylmän tuntoinen ilma, mutta niinhän se syksyllä kuuluu ollakkin. Tänään on tarkoitus viedä kalusteet pois pationilta. Kukapa siellä enää tarkenee istuskella. Vene on jo kallistettu talviteloille ja laituri vedetään kohta maalle. Pyörä on viety talvisuojaan. Nurmikko on vielä kerran ajettava. Talven tuloon on valmistauduttava niin monella eri tavalla. 

Uudet tarhani odottavat vielä koirankoppeja. Mistähän sais käytettyjä. Osaisimpa itse purkaa vanhan tarhan, mutta tiukassa on puut siinä. Itse en uskalla käyttää mirkeliä, etten saa rautaa silmille. Äkkiä häippäsivät pääskysetkin. Vielä äsken sirkuttivat pesässä ja opettelivat pieniä lentopyrähdyksiä. Nyt he ovat pitkällä matkalla lämpimiin maihin. Tulee vaan mieleen, mikä tarkoitus on siinäkin, että tänne kylmään pohjolaan tulevat ja joka syksy on heidän lähdettävä. Kempä arvais sen.

Tassukan massukka kasvaa päivä päivältä ja hieman pyöristyy. Mamma on hyvin rauhallinen ja ruoka maistuu. On tehnyt pieniä kävelylenkkejä reippaasti. Olen järjestellyt tilaa pentulaatikolle. Nyt on kaikki valmiina Tassukan palleroisille petivaatteista lähtien.

Vielä on aikaa järjestellä omiakin tavaroita ja vaatekaappeja ennen vauvojen tuloa. Vauvat vievätkin sitten hyvin paljon aikaa, sillä kukapa ei voisi olla niitä hellimättä. U - kirjaimella alkaa tämä pentue. Nimiehdotuksia otetaan vastaan :) Ulpukan Unelma, Ulpukan Ulriikka jne.

Eilen olin hyvin ahkerana. Siivosin, leivoin, tiskasin ja pyykkäsin. Lisäksi tyhjensin ison kaapin ja kaikki sen sisällön järjestelin uusiin paikkoihin.. Vain vanha kaappi tyhjillään lähti kesäaittaan, kun Tanja ja Aki raahasivat sen sinne. Kiitos heille avusta.

Tänään siivoan yläkerran. Se onkin helppo homma, kun siellä ei ole koiria. Matot vaan tuulettumaan muutamaksi tunniksi ja pölyt pois. Samalla voi viskata vuodevaatteetkin, nyt raikastuu kaikki. Jotain hyötyä on noista syksyn kylmistä viimoista:) 

Töitten jälkeen lähden lenkille koirien kanssa. Illan hämärtyessä hiivin hiljaa vintille ja kääriydyn peiton alle. Eipä tarvitse kauan unta odotella.

Kävin eilen jännittävällä matkalla Iisalmessa. Kiuruvedellä tankkasin auton täyteen. Tärkeä matkakaverini oli Tassukka, sillä hänellä oli ultra pieneläinklinikalla. Olimme vähän aikataulusta myöhässä, mutta ei se haitannut. Siellä näytti olevan hiljaista ja pääsimme miltei heti ultraan. Lääkäri ajoi Tassukalta mahanalusturkkia ja teki sinne pienen tirkistysaukon.  Tassukka laittoi kamalasti vastaan. Hänellä oli varmaan kova suojelusvietti päällä. Jännitin mitkä ovat lääkärin ensimmäiset sanat.... Lääkäri alkoi kuvaamaan ja melko pian ilmestyi pentu ja kohta löytyi toinen. Lopuksi hän sanoi minulle: ” riittääkö tiedoksi, että pentuja on useampia” No voi kyllä ! Olo oli niin huojentunut, onnellinen ja uskomaton. Nyt niitä pentuja on vihdoinkin tulossa, se ilon vai surunko tuo....

20 tapaa polttaa 200 kaloria!

Niin on uusi armon päivä koittanut. Heräsin jo aikaisin tänään. Eilen huomasin, että linnut olivat vieneet loputkin punaiset viinimarjat tai sitten ne yksinkertaisesti ovat jo karisseet maahan. Mustat viinimarjat ovat makoisia syödä suoraan pensaasta. Monta kourallista käyn pitkin päivää niitä syömässä. Olen tehnyt niistä myös mehua.

Aika on koota ja aika on purkaa. Odotan kovasti, että puretaan tuo vanha tarha pois. En jaksa katsella sitä enää. Miksi kukaan ei ole sanonut minulle, että se on todella ruma ja tyhmässä paikassa. Ottaisin niin kovin mielelläni uusia ideoita vastaan. Pidän haasteista .

Tälläviikolla lupaan pitää tiukempaa dieettiä joka on lipsunut taas viikonloppuna. Olen syönyt kakkua, makkaraa, uuniperunoita. Hyi minua.

Lähden tästä mittaushommiin ja samantien lenkille. Ihana päivä !

Hyvää maanantaipäivää teille kaikille.

 Sateiset sunnuntaipäivän terveiset.

Eilen aloitimme koiratahan tekemisen. Joskus täytyy niitäkin uusia. Oli valuhommat. Nyt uuden tarhan ovi pysyy paikoillaan jatkossakin, eikä vain rakentamisen aikana. Mahtaa olla koirillani ihanaa, kun kaikki pääsevät ns.samalle tontille. Vanha tarha puretaan toisella puolella pihaa. Se on jo aikansa elänyt.

Talkoomiehille laitoin perunamuussia ja lihapullia. Ruoka häipyi salaman nopeasti. Oli varmaan maistunut hyvälle tai kova nälkä. Jälkiruoaksi leivoin " Eilan kaakun" ja tarjosin sitä kahvin kanssa.. Naurettiin että tuon kaakun nimi voisi olla " juoppoäitin kaakku" kun kyseisen kaakun leipoja on useimmiten humalassa. No se ei kaakun makua huonontanut, sillä siitäkin mennä humahti puolet heti kättelyssä:) joten kuvaa tänne kaakusta on myöhäistä laittaa.

Aitaverkkoa on varattuna 50 metriä ja painekyllästetyt puut on myös roudattu kotiin kaupasta. Empä viitsi nähdä vaivaa laskea paljonko taas menee koiriin rahaa. Ja me koiraihmiset emme valita:) Olemme vahvoja, jos on kyse rakkaista koiristamme:) 

Kiinteistöverosta tulee aina sellainen purnaamisen tunne. Kertokaa ihmeessä mitä minä saan sillä rahalla, kun maksan kiinteistöveron. Eikös tässä jo olla kaikesta erikseen ja yhdessä maksettu. 

Joopa joo sellaista tällä kertaa. Kyllä sen huomaa, että syksy on tullut. Muutamia keltaisia puitakin on jo näkynyt ja meikä tyttö aloittanut blogin kirjoittamisen. Yllättävän pian olitte kaikki muutkin jo täällä :) :) Kertokaahan miltä teistä nyt tuntuu, kun kuuma kesä on muistoissa. Rouva ainakin on jo kesäkukista luopunut ja alkaa polttelemaan kynttilöitä. Minullakin on yksi hyllyllinen kynttilöitä odottamassa. En vaan vielä ole tarpeeksi rauhoittunut  niitä katselemaan:):) Hyvää sunnuntaipäivää ja katsotaan mitä uutta huomenna.

 Menin tänään kampaamoon kuvan kanssa ja sanoin, että haluan tällaisen leikkauksen hiuksilleni. Arvatkaa miten kävi. Minulta leikattiin kaikki hiukset 2cm pätkiksi ja niskakarvatkin pois koneella. Mitään mallia ei ollut, ei tietoakaan tuosta kuvasta. Hiukseni ovat nyt niinkuin miehellä. En voinut mennä edes kauppaan tämän kaljuni kanssa. Olen kuin syöpäpotilas. Täytyy opetella laittamaan huivi päähän. Monet ovat onnellisia, kun tulevat kampaamosta, toisin kuin minä:( Mainitsin kyllä asiasta kampaajalle, mutta hän oli niin itseriittoinen, ettei nähnyt hiuksiani ollenkaan pahana. Kyllä hävettää, odotan vaan, milloin saan hiukseni takaisin. Se kestää tälläkertaa todella kauan. Ikinä en mene enää samaan paikkaan. Siinä mielessä todella huono päivä, mutta kaikki on vaan kestettävä. Jaksa taas uskoo, että huomenna on parempi päivä.

  Tällainen leikkaus olisi siisti.

Oulun keikka meni hyvin. Huomenna TAAS perjantai.  Kiva kun on kotipäivä.

En ole varma pysyykö tuo kuva tuossa, mutta yritetään.

 Siltä tuntuu kuin kesä ois mennyt, joka varmaan, varmaan on mennyt...

Rakkaat koirani ovat olleet terveitä Usvan pääihottumaa lukuunottamatta. Sekin on jo kuivumiseen päin lääkekuurin ansiosta. Kesän viimeinen näyttely jäi Usvalta käymättä, mutta tuleehan niitä taas uusia näyttelyitä ensikesänä. Paljonhan tässä onkin tullut reissattua.

Huominen päivä menee Oulussa ja eipä sitten muuta jaksakkaan.

Yöt ovat jo pimeitä ja hauetkin saavat olla rauhassa. En aio lähteä niitä tuulastamaan. Ahvenia olen laiturinpäästä onkinut ja mustia viinimarjoja syönyt ja vähän tehnyt mehuksi. Torilta ostin lakkoja, joten läheltä löytyivät nekin.

Saa nähdä tuleeko syksyllä pentuja. Vielä pitää odottaa vähän aikaa ja sitten ultraan. Jos pentusia on tulossa niin sitten kerron tarkemmin yhdistelmästä. 

Hyvää loppukesää ja lähenevää syksyä.

 Hei vaan kaikille

Paljon on mahtunut aikaan tähän,

bogiin olen ehtinyt hyvin vähän.

Koiria hoidan ja siistin niitä,

aikaa ei paljon muuhun riitä.

Kukkia teille ystävät annan,

muistoja kivoja mielessä kannan.

Reissukaveri kotona ennen matkaa.

Päivät ovat olleet kuin unta vain reissun jälkeen. Univajetta on ollut paljon. Nyt kuuntelen sadetta ja ulkona on pimeää. Tulee syksy mieleen. Kyllä maa sadetta jo kaipasi ja ilma raikastuu, toivon mukaan. Pelottaa jos alkaa salamat lyödä pimeässä.

Tänään söin mansikoita omasta pellosta. Pieniä olivat, mutta makoisia.

Todella ihanaa oli tulla kotiin. Pihanurmikko oli leikattu ja koirat hoidettu.

Nyt unten maille.

  Kuvan henkilö kiittää kivasta matkaseurasta.

Kiitos myös kommenteista, joista olen saanut lukea teidän kuulumisia. Ne ovat aina tervetulleita. Olisi ikävä tehdä blogia aivan yksin.

Taas lähdettiin laivalla kohti uusia tuulia. Oli perjantai ilta 16. heinäkuuta. Koirat olivat laivassa yläkannella meidän kanssa. Linja autossa ne olisivat läkähtyneet.

Kannella oli niin kylmä tuuli, että kädet olivat aivan jäässä. Kova merituuli piiskasi hiuksia ja repi vaatteita. 

Parin tuntia merellä ja sitten Tallinnan satama odotti sekä linja auto. Siinä kiiressä sain tavata ystäväpariskunnan, joiden kanssa olemme pitäneet yhteyksiä jo pidemmän aikaa. He tulivat katsomaan Usvaa, joka oli kasvanut jo aikuiseksi, sitten viimekertaisesta tapaamisesta.

Bussi lähti ja ajoimme Pärnuun. Siellä odotti tosi kuuma hotellihuone. Oikea hapeton pätsi ja ikkunaa ei saatu auki. Oli ihan erilaiset ikkunat kuin meillä Suomessa. Vain ylhäältä sai raolleen poin 3 senttiä, niin eipä yhtään auttanut. Kaaduin sänkyyn, kuin maalle uitettu lahna. Huomenna on sitten näyttelypäivä, mutta ei jännittänyt yhtään, kun Usvalla ei ollut turkkia. Suomessahan en vienyt turkitonta koiraa lainkaan Oulun näyttelyyn.

Kehään vaan mentiin kuin leikkien. Tuomari tykkäsi kovasti Usvasta ja kirjoitti kauniin arvostelun. Usva sai juniori Sertin ja olin niin yllättynyt, että ilolla ei ollut mitään rajoja. Voi minun rakas USVA minkä yllätyksen teit.

Näyttelypaikalla oli tosi paljon myytävää tavaraa koiriin liittyen. Ostin taas niitä mahalaukun ja keuhkon palasia 3 isoa (haisevaa) pussia. Nyt on nekin herkkupalat taas jatkossa koirillani. Oli sama tyttö myymässä, kuin Kangasniemellä. Siellähän mä lupasinkin, että Pärnussa tulen ostamaan lisää. Ihme ja kumma hän muisti minut vielä, no kukapa ei tällaista höpöttäjä tätiä muistaisi:) Ostin näyttelytuolin, jota olin jo kauan ajatellut ja tulihan sieltä yhtä jos toistakin mukaan.

Biss kehän jälkeen illalla matka jatkui  Riikaan jossa yövyimme.

Hotelli Riika. Ilmat olivat yhtä hellettä edelleen. Varossa ajoittain 40 astetta. Yleisin lämpötila oli 37 mikä sekään ei paljon auttanut tilanteeseen. Illalla kylmään suihkuun. Olo tuli paremmaksi.

Aamupalan jälkeen lähdimme kohti Ogrea. Oli kivat maisemat katsella.

Ogressa. Kansallinen näyttely. Usva erinomainen ja KP

Kuvassa Usva odottelee pääsyä viileeseen bussiin.

Koiria kasteltiin kylmällä vedellä jota kannettiin roppakaupalla läheisestä talosta, mikä seurojentalo lie ollut. Minulla oli kamala jano jatkuvasti. Keho huusi vettä, mehua ja limsaa. Mikään ei tuntunut riittävän. Silti en juossut vessassa. 

Täällä olisi pitänyt olla latia. En vaihtanut rahaa, mutta ostin matkakavereilta juomista euroilla.

Tässä vielä muutamia kuvia Ogren näyttelyalueelta.

Kova ukkossade tuli ja kasteli täysin märäksi loppukehissä esiintyjät. Meidänkin autoon tuli muutama strippari. Onneksi heillä oli varavaatteet mukana. Lähdimme ajamaan kohti Tallinnaa ja koko matkan satoi. Ilma viileni myös mukavaksi.

Illalla kello 23.00 hotelli Susi otti meidät suojiinsa. Vihdoinkin inhimillinen lämpötila.

Hotellin jääkaapissa oli paljon tarjottavaa...

Aamulla oli herätys kello 5 ja tavarat, koirat kiireesti takaisin bussiin, aamupalalle ja matka jatkuu kohti Tallinnaa.

Jälleen Tallinnan satamassa.

Kivaa oli ja tässä odotellaan laivan saapumista Helsingin satamaan.

Tässä kuva pyörilyretken varrelta. Pieni joki puikkelehtii peltojen ja metsien keskellä.

Näin komean kuikan sain kohdata tiellä aivan lähietäisyydeltä.Komistus ei päässyt lentämään, mutta kävellä viipotti muutaman askeleen ja sanoi kuu kuu. Yritin nostaa sitä pois, ettei autot aja sen päälle, niin tämäkös meinas nokkaista. Paikalle tuli pitkät jonot autoja, joista yksi mies tuli apuun. Hän otti kuovia kurkusta kiinni ja nosti pellolle. Oli kyllä iso ja komea lintu. Väritys kauniimpi, kuin Mari Mekossa.

Netta tekee tieteellisiä tutkimuksia. Kesäterveisiä kaikille.

 Matka:

Matka-aika: 16.07. klo 17.30 Helsinki - 19.07. klo 09.30 Helsinki.
16.07. Bussi hakee matkustajat perjantaina päivällä kello 16.00 Helsingista Länsiterminaalin bussien parkkialueelta. Pakkaamiseen menee noin tunti. Laivamme lähetee klo 17:30 ja ollaan Tallinnassa 19:30. Jatkamme matkaa kohti Pärnua. Perjantai iltana saavumme Pärnuun ja majoitumme kolmen tähden hotellissa kahden hengen huoneissa. Lauantai aamuna aamiainen.
17.07. Aamiaisen jälkeen bussi vie näyttelyalueelle. Besti in Show jälkeen jatkaamme matkaa Riikaa. Matka on  2,5 tuntia ja majoitumme Hotelliin Rikaan.
18.07. Aamiaisen jälkeen meno näyttelypaikalle Ogre-en. Paluumatka alkaa sunnuntaina BIS-kehän jälkeen. Tallinnaan saavumme sunnuntai iltana noin klo 23-24. Majoitumme yöksi hotelliin.
19.07. Aamiainen hotellissa 6:20 ja bussi tulee aamulla hotellin luo 06:00 ja lähtö satamaan 6:45. Laiva lähtee Tallinnasta klo 07.30. Helsinkiin saavumme maanantai aamuna klo 9.30.

Tässä kuvat vielä hotellin ikkunasta.

Tämä kuva otettu linja auton ikkunasta paluumatkalla.

Ihmeen rauhallinen liikenne.

Päivät kuluivat nopeasti. Tuli sunnuntai ilta ja kello 19 lähdimme ajelemaan kohti Tallinnaa. Mieli oli jotenkin rauhallinen, kaikki oli mennyt hyvin. Voisi taas sanoa, että kaikki meni yli odotusten.

Kävimme isossa liikekeskuksessa matkalla. Kuvassa tämä näyttää pieneltä, mutta oikeesti täällä oli valtava määrä tavaraa.

Meillä oli vain rajattu aika viipyä kaupassa. Olisin kyllä voinut kierrellä ja katsella paljon pitempäänkin.

Ilta aurinko laski kauniina taivaan rannalla. Autossa oli iloista porukkaa ja paljon oli meillä kaikilla kerrottavana koirista ja koiranäyttelymatkoista. Zumi kävi kerran ulkona tarpeillaan, kun autoa tankattiin. Hyvin oli tyttö tyytyväisenä "alakerrassa", kun mamma meni aina bussin yläkertaan.

Tullin läpi pääsimme nopeammin kuin mennessä. Tullimiehet tarkastivat henkilöautoja todella tarkasti taskulamppujen kanssa.

Matkanohjaaja toivotti hyvää yötä ja niin meidän piti lopettaa juttelut. Minua ei nukuttanut ollenkaan. Mielessä oli pitkä ajomatka Pyhäsalmelle. 

Aamulla olimme Tallinnassa. Tuttu kaupunki otti meidän niin kauniina vastaan. Meillä oli aikaa oleskella satamassa, kunnes Star laiva tuli satamaan ja portit aukesivat matkustajille.

Kuvia satamasta.

Tein pieniä ostoksia laivan putiikissa ja voi miten pian olimmekaan jo Helsingin satamassa. Tunne oli jotenkin ihmeellinen ja väsymyksen sekainen. Jotenkin siitä sitten piristyin, kun matka kotiin alkoi omalla autolla.

Tässä pieni yksinäinen alus Helsingissä.

Maisemat Minskin jälkeen näyttivät todella oudoilta. Liekö väsymyksellä sittenkin ollut osuutta. Tuntui kuin en olis koskaan ajanut samaa tietä. Niin valtavasti reheviä puita, järviä, mutkia ja mäkiä. Tämä on sitä kauneinta Suomea - järviä paljon järviä. Ilta aurinko laski jo toisen kerran, kun olin kotipihassa. Niin pitkä oli matka kotiin ja niin pieni oli kotini odottamassa. Pieni kylä kaikessa kesäillan hiljaisuudessaan sulki matkalaisen turvalliseen syliinsä unten maille.

Kiitos kanssamatkustajille mukavasta reissusta. Samaa tietä hetki kuljettiin ja ehkä vielä jossain kohdataan. Jäi mieleeni kaunis valkea kaupunki ja sen iloiset ihmiset. Voi olisimpa oppinut jotain heiltä.

Oi miten paljon Zumi sai haleja ja silityksiä.

Näyttelypaikan edessä oli  kaunis puisto.

Lauantaiaamu koitti ja bussi vei meidät näyttelypaikalle. Näyttely oli isossa hallissa sisätiloissa. Meidän kehä oli toisessa kerroksessa ja kovin oli täälläkin ahdasta. Pakko myöntää, että jännitti kovasti tuleva koitos. 

Eipä voi sanoa että näyttely olisi ollut jotenkin helppo, sillä en voinut ymmärtää, että minun pitää näyttää tuomarille koirani hampaat. Siinä sitten keskusteltiin tovin aikaa ennenkuin minulla raksutti mistä on kyse. Siellä ei ollut yhtään tulkkia, joten kielimuuri oli vahvana paikalla :) Kaikesta huolimatta Zumi sai sertin ja tästä päivästä tuli onnen päivä. Ilma oli aurinkoinen ja ihmiset kuvasivat paljon Zumia. Se oli valtava määrä ihmisiä, jotka pysähtyivät nähdessään Chow chown. Zumi sai hyvin hyvin paljon huomiota.

Sunnuntaina oli taas näyttelypäivä edessä. Tälläkertaa kehä oli alakerrassa ja tilaakin oli riittävästi. Kilpailua odotellessa kävin ostamassa monta hihnaa ja yhden kaulapannan koirille sekä tietysti herkkupaloja. Löysin myös ihanan chowi avaimenperän sekä pienen laukun. Tärkein löytö oli varmaan koiran harja. Se oli todella hyvä. Nyt en muuta kampaa enää käytä, kuin tätä harjaa. Kaikki ostokset sain maksettua euroilla ihme ja kumma, sillä muualle eivät eurot kelvanneet. Ostokset olivat paljon halvempia kuin Suomessa.

Näyttely alkoi ja nyt menikin kaikki tottuneesti. Zumin hampaat näytin tuomarille heti aluksi ilman mitään ihmetyksiä ja sitten vaan Zumin esittäminen ja tuomari hieman tunnusteli  ja katseli koiraa. Minkään värisiä nauhoja ei jaettu, joten taas vaan odottelemaan mitä kuuluu jatkossa. Hyvä arvostelu saatiin ja toinen serti. Tämä tarkoitti sitä, että kahdella sertillä Zumista tuli Valko-Venäjän juniori muotovalio. Jee ! Ruusukkeet ja pokaali täytyi itse maksaa, samoin maksu perittiin siitä, että koiran tulokset liitettiin virallisesti kennelliittoon. Jälleen ihmiset kuvasivat Zumia koko päivän ja Zumi oli todella väsynyt kaikkeen ja niin aloin olla minäkin.

Yksi onnettomuuskin siellä pääsi tapahtumaan. Yläkerrassa oli karannut pieni chihuachua ja pudonnut alas, varmaan kuolemaan. Siellä yläkerrassa oli sellainen parvi josta näki alakertaan. Kuva otettu ylhäältä  katsottuna. 

Kahden hengen hotellihuone oli ahdas, mutta järjestelemällä saatiin lisää tilaa.

Ihmiset olivat pukeutuneet siististi ja olivat hyvin tyylikkäitä. Ylipainoisia sai etsimällä etsiä. Nuorilla tytöillä oli minihameet ja korkokengät, he olivat kauniita ja miehet komeita :) Miehet olivat hyvin kohteliaita. Hississäkin he jäivät odottamaan, että naiset poistuu ensin. Parit kulkivat käsikädessä ja onnellisuus näkyi heidän olemuksestaan.

Kertomus jatkuu vielä......

3.6.2010

Lähdin kotoa ajelemaan aamulla kymmenen aikaan. Illalla Helsingin satamassa pakattiin tavarat ja koirat linja autoon. 

Odottelimme laivaan pääsemistä Helsingissä. Laiva lähti kohti Tallinnaa kello 23.00 ja oli perillä yhden aikaan. Matkalla oli muutamia rahtialuksia kalastamassa. Helikopteri laskeutui laivan kannelle onnistuneesti, se oli vain harjoitus. Ilta aurinko laski hienosti meren ja taivaan yhtymäkohtaan. Kävimme syömässä herkullisia ruokia. Saavuimme Tallinnaan joka oli täynnä valoja. Ihmisiä oli yöllä paljon liikkeellä ja taksit tekivät töitä.

Tallinnassa nousimme kaksikerrosiseen bussiin. Koirat olivat auton alakerrassa ja osa koirista yläkerrassa häkeissään. Matka jatkui. Oli hurjan jännittävää istua niin korkealla ja melkein eturivissä. Yleensä, kun on tottunut näkemään myös kuskin linja autossa, niin nyt lähdettiin tavallaan ilman kuskia. Tässä on kuva meidän bussista. Oli kyllä turvallinen kyyti ja kaikki pelasi hyvin. 

Jonkun aikaa meni ennenkuin kaikki alkoivat nukkumaan ja heräsimme seuraavan kerran Vilnassa, jossa käytimme koiria pissalla. Vilnassa kaikki kerrostalot olivat harmaita. Osa rakennuksista oli jäänyt kesken rakentamisen.

Valko-Venäjän rajalla jonotettiin kaksi ja puoli tuntia.

ja matka jatkuu..... kun olin matkustanut 17 tuntia, saavuimme Minskiin. Se oli suuri valkoinen kaupunki. Tässä kuva meidän hotellista. Yövyimme 18. kerroksessa ja ruokailu oli 22. kerroksessa. Ruokaa oli paljon tarjolla ja monenlaista.

Hotelli Belarus

Olipa iso kattokruunu alakerran aulassa.

Hotellin ikkunasta kuvattuna . Kaupunkia silmänkantamattomiin.

Kaunista oli Valko-Venäjän pääkaupungissa. Minski sijaitsee Svislats-joen varrella. Ihmisiä asustaa tässä kaupungissa noin 1,8 miljoonaa.

Panin merkille, että kaupunki oli tosi siisti. Satuin näkemään, kun joltakin ihmiseltä tipahti taskusta valkea paperi maahan, niin heti joku osoitti sormellaan, että nosta pois. Niin hän heti siivosi jälkensä. Näinhän se toimii vaikka ihmisiä on miljoonia.

Hotellin edessä oli kaunis puisto ja joen yli meni  kävelysilta. Täällä oli kiva kävellä ja ulkoiluttaa koiria.

jatkuu....

 Niin mennä hurahti toukokuu ja kesäkuu tuo lomat koululaisille ja monille työssä käyville. Rentouttava ja kiva mieli alkakoon lomien myötä.

Kesätapahtumista mukavampia ovat koiranäyttelyt. Siellä on sankoin määrin erilaisia koiria ja ihmisiä. Aika hyvin siellä on yleensä kaikki hallinnassa, mitä nyt joskus vapaana juoksenteleva koira saa ihmisten päät kääntymään. On kiva seurata netin kautta chowien tuloksia, vaikken itse olisikaan ollut paikalla. Paljon onnea näyttelyn voittajille! 

Meidän naperoille ei ihan hetkessä vaihdu aikuisen koiran turkki. Niimpä se on sellaista pehmeää pumpulia ja värityskin mitä sattuu. Vain selkä on punainen. No junnut ovat vielä junnuja, siitä ei mihkään päästä.

Netta barbet kävi taas eilen varkaissa. Oli syönyt hauen pään, kun haisi niin kalalle että yäk. No tänään aloitin sitten Axilurin 2 tablettia kolmena aamuna peräkkäin. Tästälähtien on vietävä hauenpäät varmempaan talteen. Huvittaa vaan sikäli, kun annoin Netalle paistettua haukea niin poistin tarkasti kaikki pienimmätkin ruodot...Olikohan tuo ihan turhaa. Mitähän jos viskaisin sille savustetun ahvenen ihan kokonaisena ruotoineen päivineen. Taitais olla parempaa herkkua, kun sais ruotoja ratistella hampaissa. Netta on sellainen luonnon lapsi. Ei mitään turhia hienosteluja ruokaillessa.

Netta nukkui illalla ihanalla kääryllä, liekkö ollut kylmä vai miksi noin tiivis nukkuma asento. Tai jos mahaa kipristeli, kun kävi syömässä pienoisen hauen saavista. Netalla on nyt näin lyhyt kesäturkki ja vähitellen se alkaa kihartua. Kyllä siitä lähtikin pussillinen pehmeätä karvaa. Olis varmaan yhdet lämpimät lapaset niistä tullut.

Ilmat ovat viileät ja sateisetkin. Tänään menen viemään haudalle kukkaset. Nyt on sopiva ilma siihen sekä siementen istuttamiseen omaan kukkapenkkiin kotona. Olkoon tänään multasormipäivä.

Vieraita on käynyt, aikuisia ja lapsia. Kalakauppiaskin toi valmiiksi savustettuja kaloja. Miten ystävällistä, hyviä olivat. 

Koko huusholli on käännetty ylösalaisin sisustuksen kanssa. Nyt tuntuu ihan hyvälle asustaa :) Vielä on kuitenkin yksi unelma, joka tekisi pienen tupani täydelliseksi. Katsotaan saanko tämän asian toteutumaan edes joskus...

Eipä tässä muuta tälläerää kuin oikein hyvää viikonloppua kaikille. 

Onnennumeroni on ollut 22 ja se on monessa asiassa ollut läsnä. Niin tänäänkin. Usva sai Oulaisten näyttelyssä sertin. Lisäksi hän oli ROP. Uskomaton suoritus 10 kuukauden ikäiseltä tytöltä. Kiitos teille kaikille kivasta seurasta ja eritoten kiitokset, kun palautitte Usvan minulle. Lähdettyäni kahville ( lue teelle) minulle tuotiin Usvaa... hän oli karannut boxistaan, kun vetoketju oli mennyt rikki. Onneksi chowiporukat olivat tarkkasilmäisiä ja pelastivat Usvan. Nyt boxi lähti Raaheen ystäväni matkaan ja hän vie sen suutarille. Siihen laitetaan vahva vetoketju, joka tulee kestämään, eikä ikäviä yllätyksiä enää pääse syntymään. Kiitos Paula, kun otit tämän asian hoitoon. Meillä ei ole täällä suutaria ja olisi ollut harmi heittää melkein uusi boxi menemään vetoketjun särkymisen takia. Terveisiä teille kaikille ja nähdään taas. 

Toukokuun toiseksi viimeinen viikko meineillään. Lämpö hellii meitä ja eläimiä. Pyykit kuivuvat hetkessä pihalla ja saavat raikkaan tuoksun.

Tulppaanit ovat nupuillaan. Ruohikko kasvaa kovaa vauhtia. Leikkuri pitää huoltaa ennenkuin päästään "heinätöihin". Hihnat ja öljyt vaihdettava ja terä teroitettava, niin sitten löytyy hyvä menopeli.

Vesakon raivaamista on silmänkantamattomiin. Vähän kerrallaan hyvä tulee. Sitä hommaa riittääkin koko kesäksi. Nykyajan vesureilla se homma olis puolessa päivässä tehty. Minä en uskalla niin järeitä koneita käsitellä.

Lomaan enää 2 viikkoa aikaa. Sitten unohdan kaikki työt ja maisemat vaihtuu. Saa nähdä mitä kuuluu, kun tulen takaisin. Toivottavasti kaikkea hyvää ja koirani ovat tyytyväisiä, eivätkä ole kuolleet lämpöhalvaukseen. Tuleehan meille kokopäiväiset hoitajat.

Tällaisia vönkäleitä Sammallahti kasvattaa.

Tänään menen ABC lle syömään pitkästä aikaa. 

Hyviä kesälomia kaikille tutuilleni ja muillekkin, kaikille jotka täällä sivuilla vierailette. 

Sain kuvia Rikin omistajalta.

Riki oli leirillä lauantaina. Siinä sisarukset kohtasivat. Mitähän mahtoi mielessä liikkua.

Riki vilvoittelee äitinsä tapaan.

Olisin halunnut mukaan, mutta juuri samana päivänä oli Iisalmessa koirien silmäpeilaus. Olin siellä Sassun kanssa. Tulokset Sassun omilla sivuilla.

Eilen ajelin mutkan Kokkolassa ja sen jälkeen heti Oulussa, joten melkoinen ammattikuski taidan olla. Kaikki reissut oli ajettu puoli kolmeen mennessä yöllä. Kilometriä kertyi yli 700, joten vauhti vaan kiihtyy. Eikai täs enää auta kuin lähtee Rovaniemen näyttelyyn niin on ainakin tarpeeksi kaukana :) Tänään viimeinen ilmoittautumispäivä. No heh heh

Kaunista on ja pääskyt tekevät pesää. Koivut ovat saaneet vihreät silmut ja ruohikko vihertää. Narsissit kukkivat ja ensimmäinen hauki on pyydystetty. Kyllä kesä on ihanaa.

Lähdin ajelemaan Kangasniemelle aamulla puoli viiden aikaan. Ilma oli kesäinen ja lämmin. Matkaa kertyi kaikkiaan melkein 500km. Ajelin pieniä metsäteitä, jossa juoksenteli paljon jäniksiä tien poikki. Maisevat olivat kauniita. Mäkijä, mutkia, järviä, metsää, peltoa, pieniä kyliä. Reitti oli lyhyempi, mutta matkaan meni enemmän aikaa.

Näyttely alueella oli tosi paljon myytävää tavaraa koirille. Löysin yhdestä myyntikojusta meidän koirien suurta herkkua!  Se oli koiriltani auttamattomasti loppunut viimekesän oston jälkeen, vaikka yritin säästellä ja antaa herkkuja harvakseltaan. Ostin sitä viimekesänä Tartosta ison pussin ja nyt olikin yllätys yllätys Eestin tyttö niitä täällä myymässä! Hieno homma. 

 Uusia tuttavuuksia syntyi jälleen ja oli kivaa katsella reipasta koirakansaa. Yli 2500 koiraa oli tuotu näyttelyyn. Jälleen kerran ajattelin; ehkäpä tämä on viimeinen kerta, kun näin pitkälle matkalle lähden. Matka kuitenkin palkittiin ihanasti, kun Usva tyttö sai ensimmäisestä juniori näyttelystään  SERTIN !!! Jippii :) Kiitos teille kaikille mukana olleille :) Kiitos onnitteluista ja toivottavasti taas nähdään jossain.

Tässä kauniissa kohdassa matkalla kotiin, pysähdyin ja ostin tämän kesän ensimmäisen rommirusina jäätelön. Aah mikä hetki, kun puolet matkasta kohta takana. Olin kotona illalla puoli yhdeksän aikoihin.

Telttakylää

Meidän uusi serti koiramme. Usva 10 kuukautta.

Äitienpäivänä olivat

vauvan kastajaiset mummolassa Maijan kotona. 

Lapsi sai nimekseen KIIA KAROLIINA 

 Niin meni juhlat ja uusi tynkäviikko on hyvällä alulla. Hellettäkin on luvattu mukavasti ja eiköhän sitä vihreyttäkin vielä saada. 

Pyöräilyt ovat sinnikkäästi jatkuneet näillä lyhkäsillä taipaleilla. Kyllä se vaan niin on, että pyörä ja kesä kuuluvat erottamattomasti yhteen.

Taas on ilmassa jännitystä. Helatorstaina on näyttely ja lauantaina Sassun silmäpeilaus. Löysin eilen kaupasta hyvät ulkoiluhousut. Ovat sellaista kangasta, ettei koiran karvat tartu ollenkaan. 

Tassukka on saanut elämänsä ensimmäisen kortin pojaltaan Paimiosta. Käykääpä katsomassa Tassukan sivuilta.

Eikai tässä sitten sen kummosempia, joten lopettelen tälle aamulle. Kaikille teille lukijani oikein hyvää päivän jatkoa ja palaillaan taas.

Hyvää viikonloppua ja Äitienpäivää

Rannan valtaaja paikalla :) Netan kesäduuni alkaa.

Vappuna ilmestyi viiriäisen pesään vaaleansininen muna. Tuossa kuvassa se ei oikein hyvin eroitu joukosta. Kaunis väritys kuitenkin.

 Vappu tuli ja meni ja uudet juhlat taas viikon päästä. Meillä on silloin kastejuhla ja pikku " Erkki " saa oman virallisen nimensä. Kastejuhlat ovat aina hyvin herkät ja hellyyttävät. Kamerat pitää olla ladattuna, että saadaan paljon kuvia. Juhla järjestetään toisessa mummolassa, johon kokoonnutaan jo toisen kerran samoissa merkeissä. Onhan se vaan jotenkin uskomatonta tuo elämän suuri ihme. Aina niin uusi ja erilainen. Vauva osaa jo hymyillä ja muutama pieni jokeltelu löytyy, kun oikein kovasti suuta mutristelee. Olisipa kaikki vain yhtä ihanuutta, mutta vaaratkin vaanii niin monet tätä onnea. Kaikenlaiset sairaudet ovat liikkeellä ja pelko vauvan sairastumisesta on kuin harmaa pilvi taivaalla. Toivon, että vauvan äiti ei liikaa ajattele kaikkea mahdollista ikävää, vaan osaisi olla onnellinen tästä terveestä pienokaisesta. 

Tänään olemme heränneet aurinkoiseen aamuun. On hyvä tunne katsella eilisen työn tuloksia. Jälleen kerran siivosimme kaikkea turhaa pois ja sitähän riitti taas. Jonkunverran kuitenkin alkaa olla vähemmän, kuin edellisinä vuosina. Jospa sitä oppii heittämään vanhat vaatteet, kengät, turhat romut pois jo pitkin talvea, ettei kaikki jää aina kevääseen. Vieläkään en raskinut heittää pois neuletakkia, jonka olen jo hyvin nuorena neulonut äidilleni. Pari lapsuudenaikaista mekkoa ja esiliina saivat jäädä vielä mieltä hellyyttämään. Olivat ne vaatteet niin erilaisia minun lapsuudessani. Kuitenkin tunsin silloin, miten kauniita ne olivat. Vappuna sai laittaa kesämekon päälle ja polvisukat. Liekö vaput olleet lämpimämpiä, mene ja tiedä, mutta kylmää ei siihen aikaan tunnettu kesämekoissa.

Tässä kuvassa minun tyttäreni ovat saaneet uudet takit, oman äidin ompelemat. Kuva vuosien takaa...

Vanha lahonnut koivu on nyt kaadettu ja yli 20 vuotta vanhoja lautakasoja alettu polttamaan pois rantanuotiolla. Ison kiven kupeella on vielä muutaman auton rengas ja pyöräteline romuna. Empäs tiedä kuka tulee vanhan taunuksen hakemaan. Jotkut ovat kysyneet sitä entisöitäväksi. Kyllä se vielä silloin toimi, kun haettiin vauva sairaalasta. Hyvät kyydit antoi ja puhtia löytyi moottorista, hih. No joo, tapahtumasta on kulunut aikaa....

Muratti on kasvanut pelkässä vedessä viime kesästä lähtien. Ihme kasvi todella. On muutaman kerran käynyt mielessä ostaa multaa ja laittaa se kunnon astiaan. No eiköhän tässä vielä joku päivä laiteta...

Kyllä on taas kamalassa siivossa koirat. Ensin ollaan tahallaan sateessa ja kastellaan turkki ja sitten vielä lenkillä kura lentää mahanaluskarvoihin saakka. Tyhmiä ovat, kun ei koppi kelpaa muutakuin yöksi. Vanhat koirat sentään osaa olla siististi, eivätkä kastele itseään. Mutta niinhän se on lapsillakin. Mikään ei ole mukavampaa, kuin kuravesi. Siinä hypitään, kura lentää ja hauskaa on.

Oikein kivaa toukokuun alkua teille kaikille. Toukokuun toinen sunnuntai onkin sitten juhlapäivä monessa kodissa. 

Miten vietätte sitä.  Onko jotain perinteitä vai uusia suunnitelmia. Minä haluaisin pienen kukkakimpun ja mokkaruutuja. Lapseni lukevat harvoin sivujani, niin tuskimpa toive toteutuu. Oikein mukavaa, jos jätätte viestin samaan aiheeseen liittyen.

Palataan taas.

Vietin vappuaaton lasten kanssa. Kaikki meni  hyvin ja lapset olivat kiltisti. 

Hauskaa

Ensinnäkin haluan kiittää teitä kaikkia runsaasta osanotosta blogini kommentteihin :) Tulin hyvin iloiseksi saadessani teiltä kuulumisia.

Lunta on vielä pari pientä kasaa pihassa ja Sammallahti jään peitossa.

Päivät menee pihatalkoissa. Rannasta leikataan pienet kuuset, pajut ja lepät pois. Samalla suunnitelmia ja ajatuksia liikkuu tarhojen uusimiseen saakka. Niin, suunnittelu onkin se tärkein vaihe.

Viimeyönä oli TAAS monirotuinen pystykorva meidän tyttöjä haukuttamassa. Katselin ikkunasta mitä ulkona oikein tapahtuu. No siellähän se punainen uros merkkaili joka tarhan omakseen. Menin ulos, mutta silloin karkulainen sai jalat alleen ja häipyi mistä oli tullutkin. Harmillista, että ihmiset antaa koirien juosta irrallaan. Meidän mäki olisi niin hiljainen ilman kulkukoiria.

Eilen huomasin uusia muuttolintuja, kun västäräkit juoksivat iloisesti jäällä. Ne ovat niin touhukkaita ja pieniä. Kalalokit odottavat milloin pääsevät pikkukaloja napsimaan. 

Huomenna meillä saattaa poiketa matkalaisia lomareissulle mennessä tai sitten sieltä palatessa. Saatanpa nähdä Netan poikaakin uudessa kesäturkissaan. Nettaa odottaa myös turkin lyhennys, mutta en pidä kiirettä. Vielä on aika viileetä ulkona.

Vappuna saan valmista simaa pullollisen tyttäreltä ja se riittää oikein hyvin. Munkkien syönnin olen lopettanut " määrätyistä syistä" . 

Nyt päivän askareisiin ja Iloista vappua, jos ei tule ennen sitä kirjoiteltua.

Miks leivo lennät Suomehen

Sä varhain kevähällä,

Et viihdy, lintu riemuinen,

Sä maalla lämpimällä?

Miks äänes soreasti soi

Vaan Suomen taivaan alla,

Ja vaikka puut ne vihannoi,

Sä lennät korkealla?

»Sen tähden Suomeen kiiruhdan

Ja lennän korkealla,

Kun tahdon nähdä kauneimman

Mä rannan taivaan alla.

Ja senpä vuoksi laulan ma,

Kun kannel täällä soipi;

Ei missään voi niin riemuita,

Kuin Suomessa vaan voipi.

 Taas mennä hurahti kuukausi iloineen ja suruineen. Kuljemme kohti vappua, kevään juhlaa. Kuinkas moni teistä vielä viettää vappua jollain tapaa juhlien. Vieläkö vanhat perinteet sima ja tippaleivät ovat käytössä. Entäs ilmapallot, serbentiinit ja viuhkat. Lapsille naamiot päähän ja eikun menoksi. Minua ei kiinnosta enää vapun hullutukset. Toivon kuitenkin vapuksi lämmintä säätä niin juhlijoille kuin tavallisille tallustajille. Seurailen miten eri lintuja ilmestyy pihamaalle. Räkätit  kerkee aina hyvissä ajoin. Kalalokit ja kurjet ovat myös saapuneet. Jonnekkin olivat mustarastaatkin matkalla. Olivat tuossa pihassa aikansa ja nyt ei enää näy.

Tässä juoksee kevein askelin kesäturkissa Netan poika Masi. Hän oli yksi mun lemppari pennuista. Nykyisin asuu/vaikuttaa Espoossa :)

Viisas katse.

 Kiitos Miitta kuvista. Äiti Netta oli Pyhäsalmen näyttelyssä lauantaina ja sai erinomaisen. Masilla on ihan samanlainen tai parempikin turkki kuin Netalla. Hyvää huolta olet ystävästä pitänyt. Kaikkea kivaa teille.

 Monesti ajattelen miten onnellinen olen, kun saan asua Suomessa. Täällä on paljon hyviä asioita, kuten rauhaisa luonto ja puhtaat kalaiset järvet. Meillä on yhteinen tuttu Suomen kieli, oma kaunis kulttuuri ja suomalaiset ovat rehellistä kansaa. Olen hyvin kotiseuturakas. Tunnen miten vahvasti juureni ovat täällä lapsuuden kalarannoilla. Täällä on minun mahdollisuuteni elää. Monenlaiset harrastukset onnistuvat täällä mitä parhaiten. Toivottavasti mitään tuhkapilviä pahempaa ei uhkaa kaunista kotimaatamme.

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus
ja mielen vapaus.

Niin siinä kävi kuin ennustettiin. Kovasti tuli lunta, mutta onneksi lähti samantien pois. 

Kesärenkaat saa vaihtaa autoon ja koiria käyttää rokotuksella. Se on tulevan viikon ohjelmaa. Niin ja tietysti yksi näyttelykin mahtuu joukkoon :)

Sunnuntaipäivä on pimentynyt illaksi. On unten aika. Koiraystäväni ovat käyneet olkivuoteisiin ja masu täynnä ruokaa nukkuvat tyytyväisinä.

Hyvää yötä.

Huhtikuu puolessa ja lumet vähissä. Vihdoinkin ! Uskomattoman kova talvi takana. 

Tänään kävin ensimmäisen kerran pyörällä kylällä ja kävelyt päälle. Täytyy tunnustaa, että kunto ei ole mitenkään parhaimmasta päästä. Ei muutakuin uutta putkeen, jos ei parane niin sitten on huonolla mallilla. Voihan tuo yskiminenkin vähän velottaa voimia.

Lauantaina ajattelin mennä seuraavan kerran kauppaan. Pitäkööt vaan kauppiaat perjantaina lakkopäivän, vaikka oon kyllä sitä mieltä, että lakkoiluja pitäisi vähentää. Lakot tulevat kuin muotivirtaus. Ensin menee yhdet porukat lakkoon ja sitä mukaa toisetkin. 

Tänään paistettiin grillimakkarat ja suunniteltiin grillin tekoa. Lehtiharava otettiin esille ja odotellaan maan kuivumista. 

On ilta. Luonto ja eläimet nukkuvat, niin kohta minäkin. Hetken vielä kuuntelen tätä hiljaisuutta, enkä ajattele huomista päivää. Uni rauhaisa kaikille anna.

Usva 9kk

Zumi 9kk

Kevätilta laskeutuu Sammallahdelle. Vielä kuuluu joutsenten ääni ja yöperhonen on tullut esiin piilostaan. Mikä ihana aika, kevään taika :)

Heippa ja soitellaan :)

Siskokset kuin kaksi marjaa. 

Osataan me tanssiakkin.

Hei, älä ny viitti törmäillä..

Terveisiä vaan taas kaikille. Tasaiseen tahtiin täällä mennään kevään mukana.

Vielä saamme "ihailla" lunta, kun tietää, että aivan kohta se on poissa.

Vähän on ollut raihnaista viime päivät, kun alkoi toi yskän köhinä ja polvi oli tosi kipeenä. Nyt tuntuu, että kipu antaa periksi ja käyn pienellä lenkillä.

Tässä kuussa on Netan näyttely. Netan tyttöjä tulee myös näytille. Siinäpä ne huhtikuun näyttelyt sitten ovatkin. Toukokuussa on myös pari näyttelyä, johon olen ilmoittanut meidän junioreita.

Empä olisi ikinä uskonut, että chow chow hyppää 74cm korkean portin yli. Niin kuitenkin tapahtui, eikä koira edes nilkuttanut. Olin kauhuissani, kun tulin kotiin ja Zumi oli ulko ovella vastassa. No sitä sattuu ja tapahtuu.

Rauhaisaa sunnuntaipäivää vaan kaikille ja palataan.

Sain talvella hauskan kuvan Ramonasta. Tämä tumma kaunotar on Rikin sisko. 

Tässä on Rohkea Rigardo, kutsumanimeltään Riki. Hän oli Friidun viimeisestä pentueesta ainut punainen jälkeläinen. Näyttelysaavutuksena serti. Rikistä on kasvanut komeampi kuin vanhempansa. Terveisiä  omistajalle ja kiitos kuvasta. Näyttelyissä nähdään ;)

 Nyt ne sitten lähtee vihdoinkin ja pihan siivoomista riittää. Tarhat odottaa myös lapion heiluttajaa. Se on hyvä, kun ei tule aika pitkäksi ja työ tekijäänsä kiittää. niin ainakin sanotaan. Tiedä häntä sitten kiitteleekö kukaan.

Ruoveden näyttely saatiin kunnialla läpi. Kyllä sitä odotettiinkin kovasti. Pitkän matkan takia jätin Ruoveden hyviin muistoihin.  Enää en aio siis matkustaa niin kauaksi. 

Pyhät sekoittivat tavallaan koko viikon. Huomenna on jo keskiviikko. Tänään kävin kaupassa ja ehkäpä menen seuraavan kerran kylälle joskus loppuviikosta. 

Joutsenet rääkyy Sammallahdella ja kevät senkun etenee hurjaa vauhtia. Tämä on sitä ihaninta vuodenaikaa, tästä pidän kovasti.

Heipä hei taas

Tällainen lisähuone olisi aivan unelma ja tummanharmaa värikin  todella kaunis. Saahan aina olla unelmia, eikös saakkin.

Olin eilen kylässä ja siellä oli niin mukavaa jutustella, syödä mahan täydeltä herkullisia ruokia ja nähdä omaa kasvattia. Rasmus poika oli iloinen, viisaan oloinen ja kiltti. Rauhoittunut paljon viimenäkemästä, kun vuosia tullut lisää. Rasmus saa niin herkullisia ruokia, että vesi nousee kielelle, jos ajattelenkaan. Rasmuksella on paljon tilaa niin sisällä kuin ulkonakin ja kaunis koti kauniilla paikalla järven rannalla. Lämpimät kiitokset Kaarinalle hienosta ruokatarjoilusta.

 * Kiitos Merja kuvasta. Panda on niin kaunis. Isompi kuin äitinsä Friidu*

 Ilma on lauha ja linnut visertävät. Lunta on paljon ja aurinko pilvessä. Lumi on hyvin märkää ja upottavaa. Hieman vaikeuksia päästä autolla pihasta maantielle. Ei oikein tiedä millä vaihteella parhaiten onnistuu, ettei auto  ala vedellä sinne ja tänne tai ruopia paikoillaan. Jännät ajat, jääkö kiinni vai pääseekö lähtemään. Jos pääsee, niin tänään on asioilla käynti päivä. Auto on tankattava. Pyhänä ajelin pitkästi punaisella. Minulle on kerrottu, että ainakin 100km voi ajaa sen jälkeen, kun punainen merkkivalo syttyy. Rohkea rokan syö, jos joskus jään tienvarteen. Huomenna on Oulun reissu ja siinä meneekin suurin piirtein koko päivä. Onneksi nelostie on sula ajella ja matkalla on lupa ostaa kaikkea epäterveellistä syötävää. Aprillipäivä lähenee. Saa nähdä huijataanko minua.Toivottavasti se huijaus olisi edes mukava. Alakouluaikaan annoin vähän aprilliä isälleni. Kerroin, että opettajalla on asiaa ja pitäisi mennä käymään koululla. Niin isä lähti ja viipyikin aika kauan. Tai ainakin minusta tuntui sille, kun en voinut tietää millä tuulella isä palaa kotiin. Sen kuitenkin muistan, että en minä mitään satikutia siitä saanut ja isälläkin kuulema oli ollut asioita opettajan kanssa, kun johtokuntaan kuului. Isäni ei myöntynyt tunnustamaan, että se oli aivan turha aprillireissu. Pyhäjärven sanomissa on useinkin joku aprillipila. Ne ovat hauskoja lukea. Mutta sitä ennen hauskaa pääsiäistä kaikille.

Tassukka ja Usva kuvassa.

Ihanaa ! Jääpuikot ovat saapuneet. Se on varma merkki keväästä.

Tänään koirat saivat putipuhtaat uudet kauraoljet koppeihin. Kyllä kelpaa kuopia peti yöksi, kun pakkastakin on jo vähemmän. Vielä jäi kaksi paalua ylimääräistäkin. Liian kanssa aina pärjää hyvin. Mietin millainen keli mahtaa olla sunnuntaina, kun ajelen näyttelyyn. No sen näkee sitten. Kannattaa varata aikaa riittävästi sillä matkaa kertyy taas paljon. Lähden kotoa puoli seitsemän aikaan aamulla joten herättävä on puoli kuusi. Toivottavasti tien pinnalla ei ole mustaa jäätä, jos yöllä on pakastanut. Sais joskus edes ajella "ihmisten" aikaan tuolla liikenteessä. Mut ken leikkiin lähtee, hän leikin kestäköön.

           Hyvää viikonloppua

Ministerin ohjetta on noudatettu ja lumet on luotu katoilta. Olihan tuota jotain 50-60cm kertynyt arviolta, en käynyt tarkalleen mittaamassa. Yhden kopin päällä on vielä lumivaippa, taitaa tänään lähteä. Kuvista päätellen nousee mieleen ajatus, että ehkäpä kannattaisi kesällä ajaa hiekkakuorma ja nostaa kopit korkeammalle.

Viimeyönä oli pakkasta -26 astetta. Tosi tuikea ilma aamulla 7 aikaan, kun vein koiria ulos. Kylmä usva oli laskeutunut järvelle ja aurinko oli jo korkealla.

Chowit tulevat kyllä tosi mielellään sisälle, vaikka tykkäävätkin lumesta ja pakkasesta. Ovat oppineet talven aikana uuden rytmin, että yöt nukutaan sisällä. Mikäs siinä, kyllä se vain minulle sopii. Ihana katsoa ja kuunnella , kun eläinystäväni käyvät nukkumaan ja aamulla ovat heräämässä kilpaa auringon kanssa.

Korpilahden näyttelyreissua odotan kovasti, että pääsen vähän harrastamaan Usvankin kanssa. Huhtikuussa tytöt vaihtavatkin näyttelyt juniori sarjaan. Silloin on vain yksi näyttely Zumilla. Pieniä päivän reissuja sitten pyrähdellään, ettei ihan sammaloiduta. Se vaara on täälläpäin:)

Netta saattaa ehkä lähteä Pyhäsalmen näyttelyyn huhtikuussa. Hän menee valiosarjaan ja hänen 3 jälkeläistäkin tulee. Jos olisi tullut vielä yksi lisää, eri pentueesta, niin olisin saanut kasvattajaryhmän. Siis jos joku kasvattini omistaja lukee tämän, niin otappas yhteyttä näyttelyn merkeissä:) Kyseessä siis 2 vuotias Netan jälkeläinen. 

Kovin oli koiramaisia tarinoita, mutta katsotaan mitä on huomenna.

Hyvää tiistai päivää ja palataan jutusteluun.

Olen ollut taas kauan päivittämättä näitä sivujani, mutta nyt on ihania asioita kerrottavana. Tämän pitkän hiljaisuuden aikana on syntynyt meidän porukkaan kaunis pieni tyttövauva. Hänellä on ollut jo monta lempinimeä kuten Tuutti ja Erkki :) Oikea nimi oli kuitenkin jo tiedossa ennen pikkuisen syntymää. Kiltti vauva, ei itke juuri ollenkaan. Sitä vois katsella koko päivän jos toisenkin. Pieni mutrusuu saa niin ihania ilmeitä aikaan :) Hänellä on tummat hiukset ja pyöreät isot posket :):) Onnea elämääsi pieni kulta. Me rakastamme sinua.

Sassu lähettää terveisiä Ernalle !

 Myöhästyneet Tuijan päivän terveiset !!! 

Tänään on kaunis ilma. Aurinko paistaa, eikä ole liikaa pakkasta. Kyllä kelpaa.

Yö nukuttu hyvin, aamupalat syöty ja nyt vaan lenkille.

 Nimipäivää viettää tänään Matti. Onneksi olkoon.

Muistan kuulleeni joskus sanonnan, että Matin päivä on ensimmäinen kevätpäivä. Mieleen nousee ajatus lämpimästä auringonpaisteesta ja suojakeleistä. Vesi tippuisi jo räystäiltä ja kohta pajunkissatkin kurkistelisivat ojan pientareilta. No saahan sitä haaveilla, onneksi tästäkin haaveesta tulee vielä totta - joskus:) Vaikka nyt tuntuu , ettei tälle lumen tulolle  näytä loppua olevan. Yksi asia lohduttaa. Onneksi lunta on jokapuolella Suomea. Tällä tarkoitan sitä, että eteläsuomalaisetkin ovat saaneet nähdä kunnon talven. Hyvää keskiviikkopäivää kaikille. Moi !

Hyvää viikonloppua - myös pensselisedälle  ;)

Tänään onkin kova pakkanen - 33 astetta klo 8 aikaan. Yöllä ollut varmaan vielä enemmän. Emme voi tilanteelle mitään ja surkuttelukaan ei auta.

 Joten iloisesti vaan eteenpäin.

Eilen meillä kävi vieraita, lämmitin uunia ja pesin pyykkiä. Päivä meni ihan kivasti. Illalla käytin aikaa mesessä ja tekstailin kännykällä kavereiden kanssa.

Kiitos myöskin wanhanajan postista Helville ! Olipa kiva yllätys ja hyvät kuvat koirista. Sain kuvia myös Taikasta. Hannelen luvalla laitan tähän yhden kuvan.   

..ja etteikö muka Paraisilla ole lunta !

Tämän talven jälkeen kyllä varmasti kaikki osaamme nauttia keväästä entistä enemmän. Lunta ja pakkasta on ollut riittämiin ja vähän liikaakin. Keväällä jäät ovat heikkoja, mutta rantoja pitkin on kiva kävellä, kunhan lumet vähenee. Tässä juosta vilistetään viime keväänä. Katso!

Näyttelypäivä illassa. Koirat päässeet sisälle  ja syömään.

Zumin sivut lisätty.

Saa kyllä olla taas onnellinen , kun auto on ehjänä pihassa ja pitkä matka takanapäin. Luulen, että nukun ensiyön paremmin kuin edellisen. 

Hyvää alkavaa  viikkoa !

Hyvää viikonloppua teille kaikille !

Musu ja Netta ovat hyviä ystäviä, samoin rotta ja Vinha.

Tässä on Vinha, Netan tyttö. Hän asustaa Helsingissä. Kiitos Milla lähettämistäsi kuvista.

Hei Olen Sassu ja lähetän terveisiä kaikille pätkille :)

Kukahan vois hahmottaa kuinka paljon nykyään on Suomessa lyhytkarvaisia choweja. Vielä muutama vuosi sitten ne olivat harvinaisia, mutta nyt niitä onkin jo aika paljon. Suomen vanhin taitaa asua Kokkolassa. Parmelia Koralli on jo yli 13v ja hänen jälkeläisetkin yli 7 vuotta.

Laitoin kuvia Sassusta hänen omille sivuilleen.

Heleää helmikuuta.

Talviseen aikaan näkymä keittiön ikkunasta.

Heräsin taas kello kahdeksan. Koirat heräävät aina samaan aikaan herättäen liikehdillään minutkin. Varmaan nukkuisin yhdeksään jos olisin yksin. No ompa enemmän päivää "suunnitella" ja näköjään jo aamusta valoisampaakin.

Tänään on taas käytävä kylällä asioilla. Eilen kävin naapurikunnassa katsastamassa autoni. Eihän se mennyt kerrasta läpi. Monenlaista vaivaa löytyi. Eipä tietystikkään mikään ihme jos joku nivel on löysällä, kun ajan vuodessa noin 20,000 km. Nytpähän tulee huollettua sekin, mun toiseks paras kaveri :) ja on toivottavasti turvallisempia matkoja niiltä osin.

Ostin tässä jokunen aika sitten tällaisen pienen piirongin ja olen ollut kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Kerrankin kaikki järjestyksessä, eikä tupaten täynnä olevissa pienissä laatikoissa. Joskus sentään aivot pelaa ja ilmoittaa, mikä ostos on todella tarpeellinen :) Kyllä tuota mietin ja sunnittelin ja hahmottelin miten  lipasto tuohon sopii ja hyvinhän se siihen istuu, kun on takana valkoinen tiiliseinä.

Ihan sama beibi kummassakin kuvassa.

Mukavaa torstai päivää teille kaikille !

Sain mesessä tässä eräänä  päivänä Simolta 6v.Kokkolasta tällaisen piirustuksen, kuvasta kerrotaan näin : "Tässä mummu on venealuksessa, katso pilviä tai merta, siellä on mummula".

 Ja nimipäivää on tänään viettämässä Netta neitokainen :)

Pakkasta reilut 25 astetta, joten koirat ovat paljon sisällä. 

Kynsiä on leikattu ja harjaamista on riittänyt. Näyttää kaikilta lähtevän karvaa. Vähän outo karvanlähtöaika, mutta minkäs teet.

Maanantaina on rokotusreissu edessä. Onneksi se sentään hoituu täällä Pyhäsalmella, ettei tarvitse Iisalmeen lähteä.

Niin on tammikuukin jo paremmalla puolella ja pian se helmikuukin hupenee. Pitkästä aikaa menen Keuruulle näyttelyyn. Viimeksi olin siellä 5.2.06 ja silloin Mususta tuli muotovalio. Mukava reissu muutenkin. Pakkasta oli kyllä kauheesti, mutta chowit saivat onneksi olla sisäkehissä. Miten nyt lienee sen näkee sitten.

Tässäpä tämänkertaiset porinat ja jatketaan taas joskus toiste :) Kaikkea hyvää teille ystävät ja kasvattini niin chowi kuin barbet rintamalla.

                                                                           Kuvaaja Studio EppuAppu

Tänään sain Eevalta tämän kuvan. Kiitos ! Kuvassa on Kajaanin kasvattajaryhmä. Tätä on kiva katsella ja samalla muistella kivaa näyttelypäivää. Siinä seisovat rivissä pikku Netat ja vähän isompikin Netan jälkeläinen :) Kiitos Netalle näistä ihanista lapsosista ja vieläkin kiitos teille hyvät hoitajat joiden omistuksessa juniorit kasvavat isoiksi ja itsevarmoiksi niinkuin Arttukin on. Kaikkea hyvää teille ja pidetään yhteyksiä jatkossakin.

 Iloisia terveisiä Kajaanin KV näyttelystä.

Kiitos teille kaikille, teitte päivästäni juhlahetken. Ilman teidän aktiivisuutta, minulla ei olisi ollut kasvattajaryhmää. Kaikki kasvattini saivat erinomaisen. Siitä pikku junioreiden on hyvä jatkaa ja Arttuhan onkin jo valmis valio. Paljon onnea Alli ja Jatta, Bella, Karo ja Anja sekä Arttu ja Eeva. 

ROP juniorille omistajineen myös paljon onnea. Tämä musta kaunis neito oli Netan pojan tyttö. 

Tulokset
Tuomari - Pedro Sanches Delerue Portugali 
ROP - BOB 
Ulpukan Albertti (Joutsenoja Eeva, Kiviniemi )
VSP - BOS 
Nelum-Himalis Boheme (Lindroos-Souranmaa Carola, Kråkö )
ROP - BOB Juniori - Junior 
Jolandan Diamond (Tervonen Niina, Joensuu )
ROP - BOB Kasvattaja - Breeder 
Kennel Ulpukan (Nieminen Kaija, Pyhäsalmi )

Barbetteja oli paikalla 7 kpl. 

Kaikilla oli hyvät luonteet ja turkki.

Pakkasia on riittänyt ja Bambiina on niistä kiittänyt. Ainut joka on tyytyväinen ilmoihin. Tänään kuitenkin kiva, kun aurinko on näyttäytynyt.

Oikein hyvää viikonloppua kaikille.

Talvi jatkuu lumisena. Pakkastakin mukavasti lähempänä - 20 .

Maalaismaisema kauneimmillaan.  Oikein hyviä pakkaspäiviä teille kaikille.

Onnellista ja oikein hyvää alkanutta Uutta Vuotta 

                                  2010 !

Hyvää Joulua kaikille kasvateilleni perheineen !

Hyvää Joulua myös kaikille ystäville, tutuille !

Onnekasta uutta vuotta 2010

Kiitos teille kaikille, jotka olette lähettäneet minulle postia.

Hyvää ja rauhaisaa itsenäisyyspäivää

Saavuimme perjantaina Tallinnaan ja yllätyimme, kun siellä oli lumiset maisemat vastassa. Oli erittäin huono sää ajella Tartoon ja matkustajia oli kuin joululiikenteessä konsanaan. Autojen valojonot olivat pitkät kumpaankin suuntaan ja ohitukset saivat aikaan jarrutuksia. Matkalla oli useampi auto ajanut kolarin ja jopa ihmishenkiä oli menetetty. Liikennekulttuurissa huomasimme selvän eron Suomeen verrattuna. Olemme tottuneet pitämään niin sanotun turvallisuusvälin edessä ajavaan autoon, mutta täällä se ei onnistunut. Jos pienikin  väli jätettiin edellä ajavaan, niin heti siihen kiilasi joku kiireellinen autoilija ja niimpä meidänkin oli ajettava samalla tavalla. Ihan niinkuin kaikki muutkin. Eli siis maassa maan tavalla :) Siinä sitten kaikki lumisohjo ja kura lensi tuulilasiin.

Kuvausmahdollisuudet olivat vähän heikot, mutta tässä kuitenkin näkyy nuo autojonot.

Illan harmaudessa saavuimme majapaikkaan. Se oli vapauttava tunne pitkän matkan jälkeen. Uni maistui hyvin.

Kahtena päivänä kävimme syömässä erittäin hyvää ruokaa isossa lounakeskuksessa. Herkulliset jälkiruoat jäivät maistamatta, kun söimme pääruokaa niin paljon. Parkkipaikkaa oli lähes mahdoton löytää sillä autoja oli pilvin pimein.

Kauniita istutuksia oli paljon.

Aijai miten herkullisia kakkuja, olin vähällä jo ostaa :)

Kauppakeskuksessa oli myös  lasten taitoluistelukilpailu.

Kaiken katselemisen jälkeen oli aika ottaa rennosti.

Sitten mamma vei minut taas näyttelyyn. Olin kuulema erinomainen juniori.

Usva tyttö on sellainen sylikaveri ja halinalle. En unohda häntä koskaan :)

Maanantaina lumet olivat jo melkein sulaneet, oli tullut kotiinlähdön aika.

Oli aika hyvästellä kauniit kuuset.

Matkalla ihastelimme monenlaisia rakennuksia.

Tämä rakennus herätti paljon ajatuksia.  

Sitten nykyaikaisempia taideteoksia. Täällä en haluaisi asua.

Olimme siis edelleen Tallinnassa ja etsimme satamaa... 

On pakko löytää satama, kello käy...

Kyselimme tietä ihmisiltä ja niin osasimme satamaan. Tavattiin vielä kaiken kiireen keskellä hyviä ystäviämme, kävimme ostoksilla ja sitten ilta tummeni Tallinnaan.

Haikein mielin katselin laivan kannelta Tallinnan valoja. Kuljin kotiin kauniit muistot mielessä. Lämpimät kiitokset teille kaikille. 

 Vihdoinkin vähän pakkasen puolella ja piha kuivunut. Kurjaa, kun on kahdet pyhät peräkkäin, mutta onneksi huominen menee pian,  kun tulee vieraita. Pyhäpäivät ovat jotenkin pitkästyttäviä, en osaa selittää miksi. 

Kaikki koirat on nyt madotettu ja yhdestäkään ei löytynyt suolinkaisia, eikä muutakaan inhottavaa. Ihme juttu. Ihankuin madotus olisi mennyt hukkaan, mutta mistäs olisin  tietänyt, ellen olisi  näin tehnyt. En tiedä, jos siirtyisin ainoastaan syksymadotukseen ja keväällä ei ollenkaan. Aikuisissa koirissa ei juuri koskaan ole matoja ollut. Pennut ovat sitten asia erikseen. Ne madotetaan 3 kertaa ennen luovutusta sekä emä samaan aikaan.

Odottelen Sassun lonkkakuvien tuloksia kennelliitosta. Ensin tietenkin tulee lasku, jonka jälkeen kuluu muutama päivä ja sitten selviää koko totuus. Sassu oli kuvauspäivänä pitkään ihan tokkurainen, kun hänelle ei annettu heräämispiikkiä Iisalmessa. Sanoin lääkärille, että Sassu saa nukkua ihan rauhassa kotimatkan. Parempi niin, kuin olisi houreisena kaatuillut koko matkan ja kenties oksentanutkin. No nyt on sekin asia hoidettu ja tälläkertaa muistin tarkistuttaa myös polvet. Sassu menee vielä silmätutkimuksiin, kunhan tulee joukkokuvaukset. Aivan kamalasti jännittää onko silmät kunnossa. Chowit ovat tarkan valvonnan alaisina pevisassa, tämä on hyvä tietää, jos joku aikoo koiriaan jalostukseen käyttää. Jos choweille ei tehdä kaikkia näitä tutkimuksia niin pentuja ei rekisteröidä kennelliitossa. 

Sassu on viralliselta nimeltään Wanted Soul Smooth Princess Ophal

Syntynyt 13.10.2008

Väri Fawn

Turkki Lyhytkarvainen

Huom. Sassulle tehty omat sivut

 Hei kaikki ystävät pitkästä aikaa. Olin vakuuttunut siitä etten enää ala kirjoittamaan tätä blogia, mutta useista pyynnöistä johtuen annoin periksi senverran, että kirjoitan kerran tai pari viikossa kuulumisiani. Toivon ettei tämä kirjoittelu jää kovin yksipuoliseksi, vaan saisin myös teiltä kommentteja. Teidän kannustamana ja yhdessä teemme tästä keskustelupalstan. Tänne voi kirjoitella aiheesta kuin aiheesta. Ei tarvitse ajatella, että tämä on vain koira ihmisten palsta, vaan kaikki sallitaan ja otetaan huomioon tavalla tai toisella :)